– Mitä oikeuksia minun tulee huomioida, kun haluan käyttää tekoälyyn perustuvaa
kuvankäsittelyohjelmaa ja sillä synnytettävissä olevia kuvia maksullisissa ja julkiseen
levitykseen menevissä asiakastöissäni?
Kysyi oppilaani. Vastasin:
– Asiassa on vielä monta muotoutumatonta juridista sovellusta ja käytäntöä. Ainoa
sellainen eettinen tapa, jota voin suositella, on se, että käytät AI ohjelmasi kouluttamiseen
vain niitä kuvia, joihin sinulla on joko isyysoikeus tai tekijänoikeus, mielellään molemmat.
– Mikä ero niillä on?
– Isyysoikeus on käytännössä luovuttamaton oikeus. Sitä ei voi myydä eikä periä. Se
velvoittaa ilmoittamaan tekijän, kun teosta julkisesti esitetään. Yleinen tapa poikkeaa tästä
esimerkiksi mainoskuvien käytössä, mutta on aika säänöllistä esimerkiksi lehtikuvissa ja
lähes moitteeton käytäntö tv:n sääkuvissa. Tässä keinoälytilanteessa asia mutkistuu siksi,
että ohjelma ei pysty edes ilmoittamaan, eikä erittelemään, niitä raaka-aineistona
käyttämiään, jopa kymmeniä tuhansia kuvalähteitä, joista se on muokannut lopullisen, vain
kirjoitettujen ohjeiden perusteella muodostetun kuvan. Sekin asia on vielä määrittelemättä,
voiko kone tai sovellusohjelma omistaa isyysoikeuden. Mitä se silloin tarkoittaisi?
– Entä se tekijänoikeus.?
– Siitä sinun on muistettava pari keskeistä asiaa. Kyseinen oikeus koskee vain ns.
teoskynnyksen ylittäneitä teoksia. Se puolestaan vaatii omaperäistä toteutusta, muttei
kata teoksen ideaa eikä valmistusmenetelmää. Poikkeuksena valokuvausmenetelmällä
toteutetut. Niissä se koskee myös teoskynnystä ylittämätöntä kuvaa ja poikkeaa
merkittävästi muiden teosten suoja-ajasta ja joistakin muista edellytyksistä. Esimerkiksi
itselläni ei ole enää suojaa kouluttajaurani alkuaikojen opetuskuviin, mutta jos ne
katsottaisiin teoksiksi, suojaa olisi jäljellä vielä 70 vuotta kuolemani jälkeen ja
tekijänoikeudet niihin perillisilläni. Sekin on määrittelemättä, onko pelkästään
aikaisempien bittien siirtelyä prosessorin uumenissa pidettävä lain tarkoittamana
valokuvausmenetelmänä. Toinen avoin kysymys on, täyttääkö vain koneen algoritmin
luoma tuotos aikaisempien valokuvien aineistosta, tämän omaperäisyyden vaatimuksen?
Kesken on myös määrittely, onko aiheen kirjoittaminen kuvallisen teoksen valmistamista.
– Mitä ihmettä se käytännössä tarkoittaa.?
– Esimerkiksi sitä, että näiden kummankin lain suojaama valokuvan tekijä, ei nykyisen lain
mukaan ole se, joka painanut laukaisunappia kuvaustilanteessa, vaan se, jonka vastuulla
on ollut kuvan sisällön ja ilmiasun muotoilu. Useimmiten siis se, jonka päätösten ja
valintojen mukaan se on taltioitu. Luonnollisesti ne ovat tavallisimmin sama henkilö.
Mainosvalokuvassa usein eri.
– Mitä muita oleellisia eroja näillä oikeuksilla on?
– Tekijänoikeus on luovutettavissa, myytävissä, perittävissä ja jälleenmyytävissä kuinka
monta kertaa tahansa. Sillä ei tarvitse olla enää mitään yhteyttä kuvan isyysoikeuksien
omistajaan. Tekijänoikeuksien kauppa on useimmiten myös alv:n alaista, kuten
tavaroiden. Tekijänoikeus lakkaa määräpäivänä, isyysoikeus ei. Myynnissä on myös
miljoonittain ns. tekijänoikeusvapaita kuvia.
MJK
