Tänään tuli ensimmäinen fb kuukausi täyteen, mitä jäi käteen? Mieleen tulleessa, mutta ei tärkeysjärjestyksessä:
- Tuli itselleen testattua jääkö tähän koukkuun, ei. Panin koneen yli viikoksi kiinni kuun vaihteessa ja keskityin lukemaan ajatuksia stimuloivia kirjoja, vieroitusoireita ei ilmennyt. Ainakaan vielä.
- Tuli luettua useampi tietokirja ihmisen käyttäytymiseen liittyvistä aiheista kuukaudessa kuin lähes koskaan ennen samassa ajassa. Ja ajateltua niiden sekä sanomaa, että rakennetta. Ja otettua myös opiksi. Taidot tehdä sekä itseä että ympäristöä säästäviä valintoja kehittyivät selkeästi. Kuukaudessa.
- Kiinnostus verbaalin kirjallisen ilmaisun sekä taitoihin että vastuuseen kasvoi olennaisesti. Muun nettiperheeni ja omistakin valinnoistani. Ilmoittauduin kirjoittamisen johdantokurssiin tammikuuksi ja filosofisen kirjoittamisen alkavaan ekaan pilottiryhmään maaliskuulle. Oriveden opiston järjestäminä.
- Luin aivan uudella kiinnostuksella sekä lehdet että eritysesti nettiperheeni suodattamat ja kirjoittamatkin linkit. Huomasin, että Facebook on myös joka median jokapäiväinen puheenaihe. Useimmiten negatiivisessa viitekehyksessä. Uutisissakin viitattiin melko säännöllisesti Facebookin mielipiteeseen, kuin se olisi olemassa oleva realiteetti käsiteltävän aiheen todellisuudesta. Ainakin, jos se oletusmielipide oli tyhmä. Kuka sitä suuntausta ruokkii? Puhelin- ja postiyhtiöiden lobbaritko? Vai muut mediat?
- Seurannut mielenkiinnolla kuulijoiden reaktioita, kun olen kertonut olevani myös naamakirjassa. Reaktiot laajalla skaalalla, ilahtumisesta halpaa makkaraa katsovaan ilmeeseen. Jotenkin outoa, että lähes kaikki näyttivät edellyttävän sen valintani perusteita. Kuten alkoholin käyttämättömyyteen sosiaalisissa tilanteissa. Onko fb pystytty jossain leimaamaan hieman päävammaisten hiekkalaatikkoleikiksi. Kunnes siitä tulee ehkä olemassaolon normi. Kuten se näyttää jo olevan myös aktiivisilla yhteisöillä. Järkevää ilmaista markkinointia. Erityisesti pienyrittäjälle palveluammatissa. Jos siihen osaa panostaa.
- Fb on toiminut minulla ja vähän läheisillänikin nyt kuukauden hyvänä erilaisuuden sietämisen testialustana. Ja kehittänyt samalla keinoja käsitellä siihen liittyviä väistämättömiä arvoerimielisyyksiä. Vaihtelevin tuloksin. Mutta ainakin keskustelua on syntynyt aikaisempaa enemmän. Joka on varmasti hyvä asia. Lukemieni kirjojen todistelemien mielipiteiden mukaan riiteleminenkin on todella erinomainen keino hoitaa parisuhdetta. Se on vielä kokeilematta, mutta rohkaisua ja aiheita siihen on nyt ollut roppakaupalla tarjolla. Testataanpa pian.
- Mahdollisuudet käyttää fb:tä entistä monipuolisemmin, on vasta alkutekijöissään, esimerkiksi kunkin päivän etusivun rajattomat musiikkimaun monipuolistamisvirikkeet ovat kaikki vielä aloittamattakin.
Myös sitä en ole vielä eläissäni edes kokeillut, että pysähdyn harkitusti jonkun musiikin ääreen tavoitteena vain sen kuulemisnautinto. Kaikki tähänastisen elämäni musiikkikokemukset ovat olleet jollekin tavoitteelle tai tilanteelle alistettuja. Siis ainakin yksi aivan uusi elämysmuoto tulossa heti kun on sen aika. Eikä sekään ainoa.
- Sensijaan positiivisia lämpimiä tunteita, havaintoja ja kokemuksia on liittynyt käytännössäkin jokaiseen kertaan, kun olen fb:n avannut ja nettiperheeni tällä medialla kohdannut. Ja jatkan sitä onnellisena.
-Joku lukija saattaa viimeistään tässä vaiheessa ihmetellä, olenko tehnyt kuukaudessa mitään muuta kuin roikkunut naamakirjassa. Seurasin vähän kellon kanssa sitäkin. Noin kahteen viikkoon en käynyt kertaakaan, fb:n näyttämien aiheiden lukemiseen muina päivinä ehkä keskimäärin tunti, ystävien kanssa kommunikointiin yksityisviestipuolella ehkä puolikas ja omaan pohdintaan kirjoittamalla viitenä päivänä 2-3 tuntia kerta. Ja tuloksia siitä nähdään aikanaan.
- Jotain saattoi tietysti vaikuttaa se, että kolme viikkoa kuluneesta kuukaudesta olen liikkunut äärimmäisen vähän ja senkin hitaasti, varovasti, ei koskaan ylämäkeen ja useimmiten kyynärsauvojen varassa. Mutta hyvin käytettyä aikaa se oli silti. MJK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti